Kuluttajilla tärkeä rooli kiertotalouden mahdollistajana

Markku Anttonen, Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskus

Kiertotalous on noussut niin poliittisissa kuin asiantuntijakeskusteluissa tärkeäksi keinoksi tavoitella talouden ja tuotannon ohjaamista kestävämpään suuntaan. Euroopan unioni on hyväksynyt kiertotalouden puiteohjelman, Suomen hallitus puolestaan on asettanut tavoitteeksi tehdä Suomesta bio- ja kiertotalouden edelläkävijän. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on laatinut maalle kiertotalouden tiekartan. Vaikka kiertotalouden rakentaminen kohdentuu erityisesti tuotannon muutoksiin, nähdään myös kuluttajien rooli tässä muutoksessa keskeisenä.

Kuluttajien roolia kiertotaloudessa on toistaiseksi tarkasteltu melko vähän ja meillä on vain vähän tietoa siitä, miten kuluttajat ymmärtävät ja kokevat kiertotalouden ajattelumallit ja miten ne nousevat esille kuluttajien tulevaisuuden odotuksissa. Kuluttajat on useimmiten nähty uusien palveluiden käyttäjinä sekä kierrätettyjen tuotteiden ostajina ja käyttäjinä.

CloseLoop-hankkeessa olemme tarkastelleet kuluttajien tulevaisuuden näkemyksiä ja sitä, miten kiertotalous niissä näkyy. Halusimme myös ymmärtää, miten kuluttajien näkemykset suhteutuvat olemassa oleviin kiertotalouden poliittisiin suuntaviivoihin. Kuluttaja-aineistona meillä oli eurooppalaisessa Cimulact-hankkeessa kerätyt tulevaisuusvisiot hyvästä ja kestävästä elämästä vuonna 2050. Visiot kerättiin 30 eurooppalaisesta maasta kansalaisraatien avulla. Politiikka-aineistona käytimme EU:n, Suomen, Alankomaiden, Iso-Britannian ja Skotlannin kiertotalousohjelmien tavoitteiden sisältöjä. Lopuksi vertailimme sitä, miten kuluttajien näkemykset toivotusta tulevaisuudesta ja kiertotalousohjelmien tavoitteet kohtaavat toisensa. Analyysi toteutettiin käyttäen aihemallinusta (topic modelling), joka algoritmien avulla tuo esiin tarkasteltavissa teksteissä olevia teemoja.

Kuluttajilta nousi esille 10 teemaa, joista kahdeksan liittyi tavalla tai toisella sosiaalisiin kysymyksiin kuten erilaisuuden tiedostamiseen ja hyväksymiseen (Awareness of differences), kulttuuriseen ja ekologiseen edistykseen (Cultural and ecological progress), terveempiin ravintotottumuuksiin, ruuan ilmastovaikutuksiin ja pakolaisuuteen (Healthier humanity), kokonaisvaltaisten valintojen merkitykseen elämän eri osaalueilla (Holistic choices), tasavertaisiin mahdollisuuksiin (Equal possiblities), poliittisiin instituutioihin ja toimintamalleihin (political mission) sekä koulutukseen ja yhtäläisiin oikeuksiin (Universal accessibility). Ainoastaan kaksi teemaa (Climate Threats ja Clean Systems) kohdentui selkeästi ekologisiin kysymyksiin ja sivusi taloudellisia kysymyksiä. Merkille pantavaa on se, että energia yhteiskunnallisen kehityksen ja hyvinvoinnin mahdollistajana (Energy for society) oli kuluttajille ylivoimaisesti tärkein teema, kun taas kierrätys tai kiertotalouden ajattelumallien mukaiset uudet tuotteet tai palvelut eivät nousseet lainkaan esille.

Kiertotalousohjelmissa kuluttajien tärkeiksi kokemat asiat jäivät suhteellisen vähälle huomiolle. EU:n ja kansallisen tason politiikan painopistealueita olivat jätteet resurssina (waste as a resource), jätehuollon uudet ohjauskeinot (new waste management), biotalous (bio-economy), resurssitehokas tuotanto ja eko-design (resource efficient eco-design and manufacturing) sekä erilaiset taloudelliset ohjauskeinot (financial instruments), joiden avulla tarvittavaa tuotannon ja liiketoiminnan muutosta voidaan vauhdittaa. Esimerkiksi EU keskittyy biopohjaisten raaka-aineiden tehokkaaseen hyödyntämiseen ja ruokajätteen vähentämiseen. Vastaavasti Alankomaiden ja Skotlannin ohjelmat keskittyvät elintarvikkeiden osalta kansallisisesti keskeisiin kohteisiin, kuten Alankomaissa taloudellisesti merkittävään elintarviketeollisuuteen ja Skotlannissa viskin tuotantoon. Suomen ohjelman tavoitteet kohdentuivat ravinteiden kiertoon ja kierrätykseen.

Tarkastelumme perusteella poliittisten kiertotalousohjelmien ja kuluttajille tärkeiden teemojen välillä on melko vähän yhtäläisyyksiä. Kuluttajien visioissa sosiaalinen ulottuvuus on erottamaton osa kestävää ja hyvää tulevaisuutta, kun taas poliittiset dokumentit keskittyivät tuotannon, talouden ja lainsäädännön kysymyksiin. Jotta kuluttajat voisivat toimia aktiivisesti kiertotalouden edistäjinä, politiikantekijöiden olisi hyvä tunnistaa kuluttajakansalaisten näkemykset kiertotaloudesta, ja ottaa nämä huomioon tulevissa politiikkaratkaisuissa.

 

Politiikkaohjelmien prioriteetit    Tavoite- ja toimenpidealueet
 

Jätteestä raaka-aineeksi

 

– Muovit: kierrätys, biohajoavuus, vaaralliset aineet, jätteenä merissä (EU)

– Kriittisten raaka-aineiden takaisinotto (EU)

– Kotitalousjätteen kierrätyksen tehostaminen (Suomi)

– Muovien kierrätettävyys (Alankomaat)

– Rakennusjätteen kierrätyksen tehostaminen (Skotlanti)

– Purettavien tuuliturbiinien sekä öljy- että kaasutornien uudelleen käyttö (Skotlanti)

 

Jätehuollon ja

-lainsäädännön uudistaminen

 

– Rakennusjätteessä olevien arvokkaiden raaka-aineiden takaisinotto ja tehokas jätehuolto (EU)

– Jätevesiä koskevan lainsäädännön kohtuullistaminen (Suomi)

– Kierätyssäännösten kohtuullistaminen (Suomi)

– Jätteen loppusijoitus kaatopaikoille kielletään 2025 mennessä (Suomi)

– Jätelain kohtuullistaminen (Suomi),

– Kotitalousjätteen määrän voimakas vähentäminen (Alankomaat)

– Kotitalousjätteeseen rinnastettavan, yritysten ja julkisten organisaatioiden toiminnan aiheuttaman jätteen määrän puolittaminen (Alankomaat)

– Vedenkulutuksen vähentäminen (Skotlanti)

– Paikallisten viranomaisten kierrätyskäytäntöjen yhdenmukaistaminen (Iso-Britannia)

 

Biotalous

 

– Ruokajätteen ja hävikin vähentäminen (EU)

– Biopohjaisten resurssien tehokas ja kestävä käyttö (EU)

– Ravinteiden tehokkaampi talteen ottaminen (Finland)

– Biomassan käytön optimointi ja suljettujen kiertojen kehittäminen (Alankomaat)

– Biomuovit (Alankomaat)

– Ruoka- ja juomateollisuuden suljetut kierrot sekä laajempi biotalousajattelu (Skotlanti)

 

Resurssitehokas tuotesuunnittelu ja tuotanto

 

– Kriittististä raaka-aineineista (metallit ja mineraalit) yleisesti saatavien raaka-aineiden käyttöön (Alankomaat)

– Raaka-aineiden käytön minimointi rakennusteollisuudessa (Alankomaat)

– Yritysten rohkaiseminen kiertotalouden mukaisten prosessien kehittämiseen ja käyttämiseen (Skotlanti)

– Rakentamisen ja rakennetun ympäristön resurssitehokkuuden parantaminen (Skotlanti)

– Eco-design standardien laajempi käyttöönotto tuotesuunnitelussa (Iso-Britannia)

 

Taloudelliset ohjauskeinot

 

– Kohdennetut tuet kiertotalouden hankkeille (EU)

– Innovatiivisten teknologioiden tuet kiertotalouden edistämiseksi  (Iso-Britannia)

– Arvolisäverokantojen erittäyttäminen – korjausliiketoiminta, kierrätystuotteet, elinkaari-analyysin pohjalta verohelpotuksia kierrätystuotteille, ja korjausliiketoiminnalle. (Iso-Britannia)

– Kansainvälisen kaupan esteiden purkaminen kierrätys-, yms. tuotteilta (iso-Britannia)

 

Kuluttajille tärkeät aihealueet Aihealueen merkittävyys (Dirilecht parametrin voimakkuus)
1. Energia yhteiskunnallisen kehityksen ja hyvinvoinnin mahdollistajana 29,001
2. Erilaisuuden tiedostaminen ja hyväksyminen 3,767
3. Kulttuurinen ja ekologinen edistys 3,736
4. Terveempi ihmiskunta (mukaanlukien ravinto) 3,698
5. Mahdollisuus kokonaisvaltaisiin valintoihin 3,620
6. Yhdenvertaiset mahdollisuudet (esim. koulutus) 3,548
7. Ilmastouhat 3,543
8. Poliittiset instituutiot ja toimintamallit 3,439
9. Universaali saavutettavuus 3,381
10. Puhtaat järjestelmät 3,048

 

Lähde

Repo P., Anttonen M., Mykkänen J. & Lammi M. (2018) Lack of congruence between European citizen perspective and policies on circular economy. Julkaistavana European Journal of Sustainable Development –lehdessä.

Lisätietoa Cimulact -tutkimushankkeesta: http://www.cimulact.eu/

Lisää aihemallinnuksesta (topic modelling) Suomeksi mm.

Marjoriikka Ylisiurua (2017) Aihemallinnuksen mahdollisuudet sosiaalisen median aineistojen jäsentämisessä – terveyskeskustelu Suomi24 verkkopalstalla. Kulutustustkimus.Nyt (11)2: 44  67.

Share on LinkedInShare on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+