Kuluttajat paremmin mukaan kiertotalouteen

Petteri Repo, Helsingin yliopisto

Kiertotalous on ajatuksena hyvä, koska se voi parantaa ympäristön tilaa. Vaan mihin tulisi panostaa ja kuinka saataisiin kaikki mukaan hyvän asian puolesta?

Hyvistä ajatuksista on usein pitkä matka onnistuneeseen toteutukseen. Jos kysymme osviittaa asiantuntijoilta, saamme helposti yksityiskohtaisia ratkaisusuunnitelmia. Kun taas kysymme kuluttajilta, on vaikeaa olla tyrmäämättä heitä kysymystemme monimutkaisuudella.

Tällaisista lähtökohdista toteutimme kuluttajille suunnatun kiertotalouskyselyn, jonka päätulokset kerrotaan CloseLoop-hankkeen politiikkasuosituksessa (Repo & Lammi 2018). Olimme ennakkoon myös tutustuneet kiertotalouskyselyjen varaan rakentuviin tutkimusartikkeleihin, kansalaisten tulevaisuusodotuksiin (Repo et al. 2018) ja melkoiseen määrään teemaa käsitteleviin raportteihin ja politiikkadokumentteihin (Anttonen et al. 2018).

Tulokset hätkähdyttävät itsestäänselvyydellään! Kuluttajien mielestä kiertotaloutta tulisi toteuttaa eri tavoin kulutuksen eri alueilla. Mikä sopii asumiseen ei käy päinsä liikkumisessa tai syömisessä. Kodin kulutustekniikka puolestaan muodostaa oman kiertotalousmaailmansa.

Sekä tutkimuksessa että mediassa tarkastellaan usein matkapuhelimen ja sen materiaalien uusiokäyttöä. Vaikka matkapuhelin on tärkeä kulutushyödyke, sitä ei tulosten valossa voi pitää erityisen vaikuttavana kiertotalouden esimerkkinä. Tulisi keskittyä ympäristövaikutuksiltaan suurempiin kysymyksiin eli juuri asumisen, syömisen ja liikkumisen ratkaisuihin.

Kulutus kattaakin ihmisen elämän koko kirjon ja sen kuinka hän selviytyy arjessaan. Kuluttaja joutuu omalta osaltaan sovittamaan markkinoiden epäsopivan tarjonnan omiin haluihinsa ja kykyihinsä. Aika usein valinnaksi tulee palvelun ostamisen sijaan itse tekeminen – siinä riittääkin mietittävää kiertotalouden edistäjille – tai ainakin niille edistäjille, jotka vahvasti korostavat yritysten merkitystä kiertotaloudessa.

Ja muutenkin kannattaa usein panostaa sellaiseen, jolle on kannatusta panostuksen kohteiden parissa. Politiikkasuosituksemme tiivistävät kuluttajakyselyn tulokset (Repo & Lammi 2018):

  • Kuluttajien valmiutta kierrätykseen hyödynnetään uusien tuotekokonaisuuksien kierrätyksen kehittämisessä.
  • Tuotteiden korjattavuuden osalta kehitetään järjestelmiä, jossa tuottajat vastuutetaan huolehtimaan myymiensä tuotteiden ja niiden materiaalien kohtuullisista elinkaarista. Tällainen järjestelmä takaisi onnistuessaan kuluttajien taloudelliset intressit ja tehostaisi materiaalikiertoa.
  • Otetaan huomioon kuluttajien toiveet vastuutahoista kiertotaloutta suunniteltaessa.
  • Tarkastellaan jakamistaloutta pikemminkin kestävän kuluttajapolitiikan tukitoimena kuin nopeaa kulutuksen kestävyysvaikutusta tarjoavana ratkaisuna.
  • Liikkumisen julkisen palvelun ratkaisujen kehittäminen on suositeltavaa materiaalitehokkuuden näkökulmasta.

Viitteet:

Anttonen, M., Lammi, M., Mykkänen, J., & Repo, P. (2018). Circular Economy in the Triple Helix of Innovation Systems. Sustainability, 10(8), 2646.

Repo, P., Anttonen, M., Mykkänen, J., & Lammi, M. (2018). Lack of Congruence between European Citizen Perspectives and Policies on Circular Economy. European Journal of Sustainable Development, 7(1), 249-264.

Repo, P. & Lammi, M. (2018). Suomalaiset suosivat kierrätystä ja tuotteiden korjaamista jakamistalouden sijaan. CloseLoop-hankkeen politiikkasuositus 4/2018. http://closeloop.fi/wp-content/uploads/CloseLoopPolitiikkasuositus_4.pdf

Asumisen ratkaisuilla on tärkeä merkitys kuluttajille kiertotaloudessa. Kuva: Petteri Repo.

Share on LinkedInShare on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+