Kiertotalouden toteutumisessa yritysten panostukset keskeisiä

Yritysten panostukset kiertotaloutta tukeviin ratkaisuihin merkittävin tekijä kiertotalouden toteutumiselle Suomessa –myös kuluttajien odotetaan kantavan kortensa kekoon

Yritysten panostukset kiertotaloutta tukeviin ratkaisuihin osana yhteiskuntavastuutaan sekä niiden vaatiminen alihankkijoiltaan ja yhteistyökumppaneiltaan katsottiin merkittävimmäksi tekijäksi kiertotalouden toteutumiselle Suomessa. Tulos perustuu CloseLoop -hankkeen sidosryhmälle tehtyyn Internet-kyselyyn. Kyselyssä pyydettiin vastaajia pohtimaan, mitkä yhteiskunnan osa-alueet ovat erityisen tärkeitä kiertotalouteen siirryttäessä.

Yritysten tahtotilan jälkeen seuraavaksi tärkeimmäksi tekijäksi arvioitiin hyvä yleinen talouskehitys, mikä sallii tarvittavat kiertotalousinvestoinnit. Todennäköisimmäksi kehityskuluksi nähtiin se, että kiertotalouteen syntyy Suomessa aktiivisia startup-yrityksiä. Osan näistä odotetaan kasvavan itsenäisesti kansainvälisille markkinoille, kun taas osan ostavat isot yritykset uusiksi liiketoiminnoikseen.

Kiertotalousvision toteutumisen taustalla on luonnollisesti runsaasti eri teknologioita. Nämä liittyvät materiaalien keräykseen ja käsittelyyn, tuotteissa käytettävien materiaalien kehittämiseen, tuotesuunnitteluun ja valmistamiseen, tuotteen elinkaaren hallintaan ja siihen osallistuvien yritysten väliseen yhteistyöhön sekä kaikkia näitä yhdistävään tietojenkäsittelyyn – mukaan luettuna sosiaalisen median teknologiat.

Olennaisimmaksi teknologia-alueeksi kiertotalouden tavoitetilan saavuttamiselle koettiin arvoverkkojen integraatio. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tuotetiedon saumatonta kulkua liiketoiminta- ja kierrätysarvoketjujen välillä. Tulos on hyvin linjassa yllä mainitun yritysten panostusten merkittävyyden kanssa.

Muita merkittäviä teknologia-alueita olivat raaka-aineiden käsittelyn ja materiaaliteknologioiden kehittäminen, esimerkiksi materiaalien korvaaminen siten, että ne ovat paremmin kierrätettävissä tai että niiden elinkaaren aikainen hiilijalanjälki pienenee. Nämä nähtiin myös teknologia-alueiksi, joiden kehittymisestä voi tulla merkittävää liiketoimintaa suomalaisille yrityksille. Samaan liiketoimintapotentiaaliltaan korkeaan luokkaan kuuluivat myös kierrätysmateriaalien esikäsittelyn, älykkään tuotannon sekä koneoppimisen, konenäön, robotiikan yms tekoälyä edistävät tai sitä hyödyntävät teknologiat. Kierrätysmateriaalien esikäsittely käsittää muun muassa jätemateriaalin lajittelun taloudellisesti kannattaviksi prosessieriksi. Älykäs tuotanto sisältää esimerkiksi valmistuksen automaattisen seurannan ja ohjauksen, tulevaisuudessa myös suoran koneiden välisen M2M-kommunikaation.

Edellä mainitut teknologia-alueet olivat myös niitä, joihin valtiovallan politiikkatoimenpiteiden toivottiin kohdistuvan. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä regulaatio. Tärkeimmäksi valtiovallan politiikkatoimenpiteitä vaativaksi teknologia-alueeksi koettiin kuitenkin kierrätysmateriaalien keräämisen kehittäminen. Kiertotalouden kehittyminen Suomessa vaatii kierrätysinfrastruktuurin kehittämistä, mutta myös kuluttajien ”koulutusta” kiertotaloutta edistävään kulutuskäyttäytymiseen. Kuluttajien tulisi esimerkiksi olla valmiita yhä yksityiskohtaisempaan jätteiden lajitteluun erityisesti silloin, kun kyseessä on runsaasti arvokkaita raaka-aineita sisältävä tuote.

 

Mika Naumanen

VTT

Share on LinkedInShare on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+