Digitalisaatio vauhdittaa kiertotaloutta

Maria Antikainen ja Teuvo Uusitalo

Teknologian Tutkimuskeskus VTT Oy

Digitalisaation rooli tulee esille lähes aina puhuttaessa kiertotaloudesta. Digitaalisten ratkaisujen käyttöönotto voi vähentää resurssien käyttöä ja helpottaa kiertotalouden järjestelmien toteuttamista. Vielä on kuitenkin vähän tutkimusta siitä, miten käytännössä digitalisaatio mahdollistaa siirtymisen kiertotalouteen. Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen CloseLoop-hankkeessa arvioidaan systemaattisesti uusien liiketoimintamallien kehittämiseen liittyviä haasteita sekä ideoidaan uusia kiertotalouden liiketoimintamalleja ja konsepteja suomalaisille yrityksille. Konsepteja kehitetään ja testataan yhdessä yritysten ja sidosryhmien, kuten loppukäyttäjien ja kuluttajien, kanssa.

Digitalisaatio voi avittaa kiertotalouden kolmen tavoitteen saavuttamisessa. Teollisuuden digitalisaatio lisää resurssitehokkuutta, auttaa sulkemaan materiaalien kierron kehän sekä edesauttaa pitämään materiaalit pidempään käytössä. Älykkäät ratkaisut mahdollistavat esimerkiksi energiankulutuksen vähentämisen, logistiikkaketjujen optimoinnin ja kapasiteetin hyödyntämisen tehokkaammin. Digitalisaation avulla voidaan saada pääsy materiaalikohtaisiin tietoihin ja resurssien kulutukseen, mikä mahdollistaa tuotteiden elinkaaren optimoinnin kiertotalouden ratkaisuihin. Esimerkiksi sopivat kuluttajille digitaalisen alustan kautta ravintolaruokaa tarjoavat Resq Club ja Lunchie; nämä vähentävät ruokahävikkiä tarjoamalla helpon tavan ostaa muuten hävikiksi päätyvää ruokaa. eRENT tarjoaa yrityksille koneiden ja laitteiden digitaalista jakamis- ja seuranta-alustaa. Palvelun avulla on mahdollista parantaa koneiden ja laitteiden käyttöastetta.  

 Kiertotalouden järjestelmät, joilla on toisiinsa liittyvät kierrot, sisältävät usein suuria määriä dataa. Digitalisaatio tarjoaa uusia keinoja kerätä ja käyttää sitä reaaliaikaisesti. Dataa voidaan hyödyntää, kun on tehtävä päätöksiä tuotteiden elinkaaren vaiheista, jätemateriaalien uudelleenkäytöstä, logistisista järjestelystä ja arvoverkossa tarvittavista toimijoista. Esimerkiksi Konecranes tarjoaa varastonhallintaa palveluna, johon kuuluu etäseuranta ja laitteiden ennakoivat huollot sekä pitkälle viety digitalisaatio, joka mahdollistaa koko toimitusketjun seurannan. Ratkaisun avulla Konecranesin asiakkaat pystyvät välittämään omille toimittajilleen tehokkaasti tietoa varaston täyttöasteesta.

 Materiaalien ja tietovirtojen yhteensovittaminen kiertotaloudessa on ratkaisevan tärkeää. Tietoja tuotteiden määrästä ja laadusta sekä niiden sisältämistä raaka-aineista on kerättävä, säilytettävä ja hyödynnettävä tehokkaasti. Tämä on voitava tehdä luotettavasti ja läpinäkyvästi, mihin esimerkiksi lohkoketjuteknologia voi tarjota ratkaisun. Digitaaliset teknologiat mahdollistavat tietojen säilyttämisen yhdistettynä materiaaleihin ja jätteen hyödyntämisen resurssina.

 

Digitalisaatioon liittyy runsaasti haasteita

Digitalisaation keskeiset haasteet liittyvät liiketoimintamalleihin, tiedon omistukseen, tietojen jakamiseen, tietojen integrointiin, yhteistyöhön ja osaamiseen.  Datan saatavuus ja datan omistajuuteen liittyvät kysymykset ovat ratkaisevan tärkeitä. Haasteita liittyy myös datan jakamiseen kilpailijoiden välillä, yksityisyyden suojaan, IPR- oikeuksiin ja luottamuksen rakentamiseen. Tarvitaan myös useiden toimijoiden omistamien suurien tietomäärien integrointia, sillä tietovirtojen hallinnointi on myös iso haaste.

Tärkeää on myös yhteistyön järjestäminen eri kumppanien välillä, yhteisten prosessien määrittely, sopivien yhteistyökumppaneiden etsintä ja eri osaamisalueiden yhdistäminen.  Haasteita liittyy tieto- ja viestintätekniikan ja kestävän kehityksen osaamisen yhdistämiseen. Tällä hetkellä kiertotalouden ja kestävän liiketoimintamallien peruskäsitteiden osaaminen on monessa organisaatiossa puutteellista.

 

Hackathonit, koulutus ja tutkimusprojektit edistävät yhteistyötä yli rajojen

Yhteistyö, verkottuminen, avoimuuden lisääminen ja tiedon tarjoaminen ovat keskeisiä keinoja edistää digitalisaatiota. Yhteistoimintaa voidaan tehdä jakamalla organisaatioiden välistä asiantuntemusta ja yhdistämällä osaamista eri toimijoiden välillä. Toimijoiden olisi oltava eri aloilta ja koostuttava pienistä ja suurista organisaatioista. Koulutuksessa koulujen ja yritysten välistä yhteistyötä voitaisiin lisätä. Erilaisia kilpailuja ja hackathoneja voitaisiin käyttää yhä enemmän yhteistyöhön. Myös osallistuminen tutkimus- ja kehityshankkeisiin on hyvä keino luoda yhteistyöverkostoja.

Kuluttajien tai loppukäyttäjien ottaminen mukaan palvelun suunnitteluun ja toteutukseen on tärkeää, koska monissa alustoja hyödyntävissä palveluissa kuluttajat itse toimivat palveluntuottajina. Tällöin kriittisen massan saaminen alusta lähtien mukaan on ensiarvoisen tärkeää, ja palvelun tulee olla sekä houkuttelevuudeltaan että käytettävyydeltään ensiluokkainen kuluttajien tarpeisiin. Yksi esimerkki on Zadaa, joka tarjoaa kuluttajille mobiilisovellusta, jolla on helppo laittaa myyntiin käytettyjä vaatteita ja löytää itselleen sopivia vaatteita. Digitaaliset ratkaisut mahdollistavat kuluttajien ja loppukäyttäjien tavoittamisen entistä tehokkaammin. Tärkeää on huomioida, että entisen yksisuuntaisen viestinnän sijaan tarvitaan ratkaisuja, joilla loppukäyttäjät voivat antaa palautetta tuotteista ja palveluista.

 

Järjestimme From Waste to Valuables- tapahtumassa 23.11.2017 Tampereen Torni-hotellissa “Digitalisaatio kiertotalouden mahdollistajana” -näkökulmaan liittyen työpajan, johon osallistui 62 yritys- ja tutkimusorganisaatioiden edustajaa. Työpajassa esiteltiin kolme innovatiivista esimerkkiä, joissa digitalisaatio on keskeinen osa toimintaa: Uusioaines Oy, Hiedanranta sekä Resq Club. Keskustelimme pienryhmissä, miten digitalisaatio edistää kiertotaloutta, mitä haasteita tähän liittyy ja miten ne voidaan ratkaista.

 

Share on LinkedInShare on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+